Jokaisella meistä on omat muistiinpanotekniikkansa, mutta yksi hyvä tapa ainakin itselleni on ollut mielle- ja käsitekarttojen laatiminen. Ne toimivat niin henkilökohtaisena muistiinpanotekniikkana, kuin myös ryhmätyöskentelyssä aivoriihen työkaluina. Työtilana voi olla paperi tai tähän tarkoitukseen kehitetty tietokonesovellus. Aivoriihessä työtilana voi toimia esimerkiksi fläppitaulu. Yleistäen voi sanoa, että iso piirtotila on kaikista tärkein ominaisuus.
Tietokonesovelluksista tarjolla on iso määrä maksullisia ja ilmaisia sovelluksia. Iso osa näistä on selaimissa toimivia Web-sovelluksia. Nämä ovat siitä hyviä, että omat tuotokset ovat aina mukana, ja osassa voi jopa tallentaa suoraan esimerkiksi Google Drive-palveluun. Itse pidän kuitenkin enemmän siitä, että työkalu on oikea ohjelma. Tämä onkin lähinnä makuasia. Itse käytän päivittäin iPadilla MindNode:a ja pöytäkoneissa satunnaisesti XMind:ia.
- MindNode (iOS, Mac OS X) (maksullinen)
- iMindMap (iOS, Mac OS X, Android, Windows) (maksullinen)
- XMind (Mac OS X, Windows, Linux) (ilmainen, maksullinen)
- FreeMind (Mac OS X, Windows, Linux) (ilmainen)
Miellekartan laatiminen
Keskelle työtilaa tulee aihe, eli ns. teema, jonka ympärille aletaan kirjaamaan siihen liittyviä käsitteitä, niiden synonyymeja tai muuten läheisiä käsitteitä. Miellekartassa voi käyttää kuvia, symboleja, koodeja ja ulottuvuuksia kaikkialla työtilassa. Kannattaa käyttää paljon värejä, koska ne luovat visuaalisia ärsykkeitä ja helpottavat ryhmittelyä. Oman muistamisen avuksi visualisointikeinoja on monia. Esimerkiksi sanojen kirjoittaminen isoilla tai pienillä kirjaimilla voi olla keino korostaa sanan tärkeyttä. Kirjasimen koko on myös hyvä erottelutapa. Kun käsitteistöä lähdetään laajentamaan, itse sanojen osalta kannattaa miettiä solmukohtana olevaan sanaan liittyviä pääteemoja. Tärkeää on myös pitää mielessä, että miellekartta on aina täysin tekijänsä näköinen. Ei voi sanoa olevan yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa luoda miellekarttaa.
Nykyaikaisen miellekartan muodon luojana pidetään Tony Buzania, jonka kehittelemä muistiinpanotekniikka julkaistiin vuonna 1974. Toki vastaavanlaista tekniikkaa on käytetty jo aiemminkin. Keskeinen apu miellekarttatekniikan käyttämisestä on se, että sen avulla näkee helposti asioiden väliset suhteet.
Käsitekartta
Mikäli halutaan erityisesti tarkastella aiheen käsitteitä ja niiden välisiä suhteita, miellekartta voi olla liian vapaa tekniikka. Käsitekartoissa käytetään linkkisanoja eri käsitteiden välillä. Kyse samankaltaisesta tekniikasta kuin miellekartoissa, mutta käsitekartoissa ei usein käytetä niin paljon kuvia ja värejä. Käsitekartta on yleensä hyvin paljon muodollisempi kuin miellekartta. Toki miellekarttaakin voi viedä enemmän käsitekartan suuntaa hyödyntämällä esimerkiksi linkkisanoja. Kannattaa myös huomioida käsitetasolla se, että käsitekartta on yleistynyt yleistermiksi jäsennellystä graafisesta puumaisesta esitystavasta, jolla voidaan tarkoittaa myös miellekarttaa.
